|
Jeesus on itsensä uhraava ylipappiPekka Eskelisen uusin kirja selittää Heprealaiskirjettä Vanhasta testamentista käsin. Matti Korhonen, kuva: Matti Korhonen  Lahtelainen Pekka Eskelinen (kuvassa) kuvailee itseään eläkeukoksi, jonka päivät kuluvat muun muassa kirjoittamiseen. Syvällisenä raamatunselittäjänä tunnetulta Eskeliseltä ilmestyy pääsiäisen jälkeisellä viikolla uusi raamatunselitysteos Vapahtaja veljenä. Ahaa-elämyksiä Heprealaiskirjeen äärellä. Innostus Raamattuun hänellä on ollut jo pienestä pojasta lähtien.
- Kun täytin 13 vuotta, sanoin haluavani Raamatun, ja minä myös sain sen. Suurempi sysäys Raamatun opiskeluun tuli kuitenkin Helsingin Raamattukoulun rehtori Kerttu Vainikaiselta. Hän kävi joka toinen viikonloppu kotikaupungissamme Tampereella pitämässä raamattuluentoja.
- Lähdin kerran vanhempieni mukana Finlaysonin kirkkoon Vainikaista kuuntelemaan. Olin silloin teini-ikäinen heppu. Kun näin, että saarnatuoliin astui semmoinen hieman kireän näköinen mummeli, ajattelin, että "ei ole totta, miten täältä pääsee pois". Mutta miten tällainen ujo poika olisi porukan keskeltä pois lähtenyt?
- Mutta sitten kun hän avasi sanaisen arkkunsa, sieltä tuli täyttä asiaa. Ymmärsin, että Raamatusta voi puhua käyttämättä huutomerkkejä ja että ääni on aina falsetissa. Se oli asiallista raamattutietoa, ja minä jäin koukkuun.
Opiskeluaikoina Vanhan testamentin eksegetiikka oli Eskeliselle luonnollinen valinta teologian pääaineeksi. Uusi aktiivinen vaihe raamattutiedon keruussa olivat vuodet Ryttylän Lähetyskoulun tuntiopettajana vuosina 1973-1991. Hän opetti Danielin kirjan läpi yhteensä 18 kertaa ja 1. Mooseksen kirjan 17 kertaa. Näiden luentojen pohjalta syntyivät ensimmäiset raamatunselitysteokset.
Helposti lähestyttävä Jeesus
Heprealaiskirjeen selitys syntyi Kustannus Oy Uuden Tien pyynnöstä. Pekka Eskelisellä arveltiin olevan valmiuksia selittää kirjettä Vanhan testamentin taustasta käsin. Hänen mukaansa kirjeen sanoma tulee ymmärrettäväksi, kun tuntee sen alkuperäisen tilanteen.
- Heprealaiskirjeen pääsanoma on lohdutus ja rohkaisu vainoissa ja muissa vaikeuksissa oleville juutalaiskristityille 60-luvulla jKr. Samalla sillä on ajaton sanoma myös kaikille vainotuille ja ahdistetuille kaikkina aikoina.
- Jeesus esitetään kirjeessä samalla kertaa sekä uuden liiton ylimmäisenä pappina että uhrina. Hän on myös taivaallisen temppelin väliverho, jonka kautta päästään taivaaseen ja Jumalan rakkauden osallisuuteen.
- Jeesus on myös meidän veljemme. Se tarkoittaa sitä, että hän on tullut ihmiseksi ja ollut kaikessa kiusattu niin kuin mekin, kuitenkin lankeamatta syntiin. Koska hän on veljemme, häntä on helppo lähestyä. Vaikka hän oli täydellinen, hän myös tuli täydelliseksi opittuaan kärsimyksistä kuuliaisuuden.
Jeesus on sekä Jumala että ihminen
- Kirjeessä korostuvat Jeesuksen ihmisyys ja jumaluus. Molemmat on otettava todesta. Varhaiset kirkolliskokousten päätelmät, joissa muotoiltiin oppi Kristuksen kahdesta luonnosta, ovat loogisia paradokseja. Jeesus ei ole vain puoliksi ihminen ja puoliksi Jumala, vaan molempia sataprosenttisesti, Pekka Eskelinen sanoo.
- Jos tämä ei kaikkien mielestä ole kovin loogista ja se hylätään sen takia, niin menetetään äkkiä koko kristinuskon ja Raamatun keskus. Jos kristinusko olisi ihmisten keksimä, se olisi paljon loogisempi. Mutta Jumalan viisaus on tällaista. Jos Raamattua halutaan ymmärtää sen omilla ehdoilla, Jeesuksen kahdesta luonnosta ei pääse yli eikä ympäri. Ajatus vahvistui itselleni kirjoitusprosessin aikana.
Temppelikulttia tutuksi
Heprealaiskirjeen kirjoittajasta ei ole varmaa tietoa. Kirjeen otsikko "Heprealaisille" sen sijaan paljastaa, että kirjeen alkuperäiset lukijat olivat juutalaiskristittyjä. Siinä käsitellään juutalaisille tuttuja teemoja.
- Kirjeessä puhutaan paljon temppelikultista. Kirjeen kirjoittamisen aikoihin Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa. Se tuhoutui vuonna 70 jKr., joten kirje on kirjoitettu ennen sitä. Temppelikultti oli siis kirjeen alkuperäisille lukijoille tuttu, Pekka Eskelinen selventää.
Hän toteaa, että sen vuoksi temppelin yksityiskohtia ei kirjoiteta, vaan lähdetään liikkeelle tutusta aineksesta ja selvitetään, millainen on uusi liitto Jeesuksessa Kristuksessa.
- Koska temppelikulttia ei ole ollut olemassa 1939 vuoteen, kirje saattaa olla jossain määrin jopa juutalaiselle lukijakunnalle outo. Nykyisen lukijakunnan olisi ymmärrettävä jotain temppelikultista voidakseen ymmärtää Heprealaiskirjeen sanomaa. Pidän tätä kirjassani aivan tietoisesti esillä.
|