|
Hätä saa tarttumaan puhelimeenAvioliiton ja ihmissuhteiden ongelmat, yksinäisyys, masennus, ahdistuneisuus, itsemurha-ajatukset, ripin tarve, esirukousaiheet, sairaudet ja riippuvuudet saavat monet soittamaan sielunhoitopuhelimiin. Pia Tiusanen - Tarve tällaiselle palvelulle on ilmeinen. Uskovat vastaavat ajan haasteisiin mielestäni liian vähän. Meillä on kuitenkin paras vastaus, helluntailaisen Netmissionin Sielunhoitopuhelimen päivystäjä Sini (nimi muutettu) toteaa.
Netmissionin Sielunhoitopuhelin on perustettu kaksi vuotta sitten. Sini on koulutukseltaan diakonissa ja päihdetyöntekijä, ja hän päivystää puhelinta yksinään neljänä päivänä viikossa.
Sini kertoo, että puhelimessa jotkut avaavat tragedioitaan ensi kertaa elämässään.
- Lapsuuden kokemukset ovat voineet jäädä käsittelemättä, mutta kun asioista puhutaan ja kirjoitetaan, uskalletaan purkaa myös omaa sydäntä. On helpompaa, kun sen voi alkuun tehdä tuntemattomalle ja halutessaan nimettömästi.
Sinin mielestä nykyiset keinot auttaa eivät riitä.
- Sielunhoitopuhelimeen soitetaan myös siksi, etteivät arkaluontoiset asiat vuoda asiaankuulumattomien tietoon. Puhelut voivat kestää pitkään, ja useimmiten myös rukoilemme puhelimessa, Sini kertoo.
Uskovat soittavat sielunhoitopuhelimeen keskustellakseen kristityn kanssa, vaikka kävisivät muulla ammattiauttajalla.
Sini toteaa, ettei kaikilla ole varaa soittaa. Häneen voi ottaa yhteyttä myös tekstiviestein ja sähköpostitse. Yhteydenottoja Sinille tulee noin viisikymmentä viikossa.
KL:n sielunhoitopuhelin toiminut 40 vuotta
Kansanlähetyksen sielunhoitopuhelin on toiminut jo neljäkymmentä vuotta. Kuutena päivänä viikossa toimiva palvelu on valtakunnallinen.
Helsingin Kansanlähetyksen piiripastorin Mika Ebelingin mukaan puheluissa käsitellään yleisimmin terveyteen ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita sekä kerrotaan rukousaiheita. Viikossa puheluita tulee vajaat sata. Puheluihin on vastaamassa kolmisenkymmentä ihmistä.
Palveleva puhelin saa noin tuhat puhelua viikossa
Palvelevan puhelimen sihteeri Helena Samulin Kirkkohallituksesta kertoo, että päivystäjistä vapaaehtoisia on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa ja seurakuntien työntekijöitä yksi kolmannes.
Samulinin mukaan valtaosa päivystäjistä on sitoutunut vahvasti seurakuntaan.
- Osa päivystäjistä on kirkon työntekijöitä, joten heillä on valmiudet jo "viran puolesta". Periaatteenamme kuitenkin on, että uskonnollisista kysymyksistä keskustellaan vain asiakkaan aloitteesta.
Palveleva puhelin saa viikoittain noin tuhat puhelua.
Uskosta puhutaan soittajan ehdoilla
Helsingin vapaaseurakunnan lähimmäispuhelin on toiminut kymmeniä vuosia. Puhelinta päivystävät vapaaehtoiset seurakuntalaiset, jotka seurakunnan vanhimmisto hyväksyy palvelukseen. Alkuun heidät auttaa lähimmäispuhelimen yhteyshenkilö Merja Kuivalainen. Hän kertoo, että lähimmäispuhelimessa keskustellaan uskonasioista, mutta aina soittajan ehdoilla. Lähimmäispuhelin päivystää kaksi kertaa viikossa, ja tuossa ajassa puheluja tulee keskimäärin kymmenen.
|