Kehitysyhteistyöhanke Etiopiassa valmistui

Hankkeessa on suojattu lähteitä ja niistä vedenottopisteisiin kilometreittäin putkistoa pumppuineen ja suodatusjärjestelmineen. Lisäksi on pystytetty uusia koulurakennuksia ja varustettu ne kalustein, muun muassa tietokonein, sekä annettu terveys- ja puhtausopetusta niin koululaisille kuin aikuisillekin.
Projektinjohtajana hankkeessa toimi Kebede Beyene, teknisenä asiantuntijana LVI-asentaja Raimo Tuppurainen ja hygieniakouluttajana diakonissa Pirkko Tuppurainen. Lisäksi hanke työllisti kaksi työnjohtajaa ja varastonhoitajaa, tulkki-kouluttajan ja neljä vartijaa. Rakennustöitä tehtiin osittain paikallisväestön talkootyönä.

Elämä helpottui
Bubassa

Yksi uusista koulutaloista sijaitsee Bubassa noin kuuden kilometrin päässä Ammayan kaupungista. Buba on maanviljelyaluetta vuoristossa. Ihmiset kuuluvat konta-heimoon, joukossa myös muutama kaffa. Lisäksi lähellä asuu pieni ryhmä alistettuja manja-heimolaisia.
- Kontan erityishallintoalueen johto oli valinnut sinne paikan koululle, koska sillä suunnalla ei ollut koulua kontan kieltä puhuville lapsille. Buba on rajakylä Kontan ja Kaffan rajalla. Kaffan puolella on koulu, mutta se ei tietenkään sovi kielieron takia. Lapset joutuivat lähtemään Ammayaan asti kouluun, jotkut jopa yli kymmenen kilometrin päästä. Sehän on aivan liian pitkä matka eka- ja tokaluokkalaisille, Raimo Tuppurainen kertoo.
- Koulussa on luokat ensi–neljäsluokkalaisille, opettajien huone ja tarvikevarasto sekä kompostivessat pojille ja tytöille. Bubaan rakennettiin myös lähteen suojaus, ja yksi vesipisteistä tuli koulun pihaan.
Alueella asuu noin 500–550 perhekuntaa. Suurin osa kuuluu Etiopian evankeliseen Mekane Yesus -kirkkoon, osa on ortodokseja tai noitatohtoreihin turvautuvia.

Odotettua
apua

- Mekane Yesus -kirkolla oli suuri rooli tämän hankkeen toteuttamisessa. Sain sen käsityksen, että seurakunnat ovat vahvasti mukana kaikessa, mitä tapahtuu niiden ympäristössä paikallisella tasolla, sanoo Kansanlähetyksen talousjohtaja Jouko Jääskeläinen, joka järjestön edustajana osallistui luovutusjuhliin Ammayassa ja Terchassa ja tutustui hankkeen aikaansaannoksiin köyhissä maaseutukylissä.
- Aineellisessa kehityksessä siellä ollaan veden, kastelun ja sanitaation suhteen paljon Suomea jäljessä. Järviä ei ole. Apu, jonka olemme voineet antaa, on ollut erinomaisen tarpeellista ja odotettua, ja se parantaa ratkaisevasti ihmisten elämisen ehtoja ja elämisen laatua.
Hankkeen noin 672 000 euron kuluista suurimman osan kattoi Suomen ulkoministeriöltä saatu tuki. Kansanlähetyksen oma rahoitusosuus oli sääntöjen mukaiset viisitoista prosenttia kokonaiskustannuksista eli noin satatuhatta euroa.
Jääskeläinen arvioi, että valtio ja lähetysjärjestöt saavat melko vähillä varoilla Etiopiassa paljon hyvää aikaan.
- Tätä työtä voi pitää hyvin motivoituna. Se koituu myös kirkon hyödyksi. Soisin mielelläni, että siihen voitaisiin satsata enemmänkin.